Hallitus on asettanut kunnianhimoiset talouspoliittiset tavoitteet hallituskaudelleen. Suurimpia tavoitteita on nostaa työllisyysaste Suomessa 75-prosenttiin eli työllisten määrän tulisi vahvistua vähintään 60 000 hengellä vuoteen 2023 mennessä. Tilastojen valossa työtä hallituksella tässä riittää, jos verrataan vuoden takaiseen työttömien osuuteen työikäisistä kansalaisista, on meillä pandemian aikana tullut 35 000 työtöntä lisää. Helppohan tämä on toki pistää koronan piikkiin, ei pandemialle mitään mahda ja hallitus tekee päätöksensä kaikkien parhaaksi. Olisiko Covid-19 kuitenkin selätettävissä pienemmällä määrää sivullisia uhreja?
Rekry: Target Staff etsii ravintolan salipuolen esimiestä Ouluun.
Ravintola- ja matkailuala numeroina
Ajatellaan nyt ravintola- ja matkailualaa. Yksistään ravintolasektori työllistää noin 90 000 henkeä ja kun siihen lisätään matkailu- ja hotellipalvelut niin päästään liki 140 000 henkilöön, se on Suomen kokoisessa maassa paljon se. Näistä ihmisistä on koronan ja hallituksen toimien takia keväästä lähtien joutunut lomautetuksi tai kokonaan työttömäksi yli 20 000 ammattilaista. Pahinta iskua ei kuitenkaan olla vielä nähty. Verottajalla on ollut keväästä asti esto, ettei se voi hakea yrityksiä konkurssiin maksamattomien verovelkojen takia, tämä poikkeus kuitenkin poistuu nyt marraskuun alussa, ellei sille myönnetä jatkoa. Tämä tarkoittanee sitä, että niin ravintola- kuin muidenkin alan yrityksiä ajautuu maksuvaikeuksiin tuhansittain hyvin lyhyellä aikajänteellä.
Ravintola-alan ahdinko ja mahdollinen konkurssiaalto säteilee kerrannaisvaikutustaan vielä pidemmälle kuin moni osaisi ajatellakaan.
Asko Ryynänen
Omien työntekijöidensä lisäksi ravintolat työllistävät välillisesti ruokatuottajia, juomanvalmistajia, esiintyviä artisteja, siivous- ja kuljetuspalveluita. Listaa voisi jatkaa miltei loputtomiin. Ei tarvitse korkeantason matematiikka laskeakseen tämän yhtälön, kun ravintoloita alkaa kadota kartalta niin myös nämä sidosryhmät tulevat kärsimään.
STM:n varjo
Lähestyn nyt aihetta omalta näkökannaltani. Olen toiminut alkoholialalla nyt kaksikymmentä vuotta, koko täysi-ikäisyyteni. Suurimman osan ajasta olen ollut töissä alkutuotannossa, valmistanut oluita, siidereitä, viiniä ja tislattuja alkoholijuomia. Olen tehnyt töitä myös maahantuonnin parissa sekä työllistänyt itseni ravintoloitsijana. Tähän aikaan olen ennättänyt näkemään monenlaista, mutta samalla huomannut epäkohdan, jota ei ole saatu oikaistua, vaikka hallitukset ja hallituspuolueet vaihtuisivat. Alkoholi- ja ravintola-ala on ollut ja pysyy edelleen Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että koko elinkeinoa koskevat päätökset tehdään vääristyneestä näkökulmasta. Siinä missä suurin osa muista toimialoista kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen ja niiden toiminta edellytyksiä pyritään jatkuvasti parantamaan niin meidän alaamme johdetaan rajoituksilla. On absurdia ajatella, että yhtä elinkeinoa koskevat päätökset tehdään periaatteilla, jotka pohjautuvat koko alaa vastustavien ihmisten mielipiteisiin.
Foliohatun ei tarvitse olla edes kovin syvällä päässä, että näkee ravintoloihin kohdistuvat rajoitukset ennemminkin STM:n ja THL:n virkamiesten alkoholipoliittisena kantaan ottona kuin faktoihin perustuvana tarpeellisena toimenpiteenä. Ei ole kauaa aikaa, kun THL joutui nöyrtymään uuden alkoholilain edessä, ravintoloiden aukioloaikoja pidennettiin ja päivittäistavarakauppa vahvuutta miedoissa alkoholijuomissa nostettiin. Virkamiehen ennustivat pinoittain uusia alkoholikuolemien aiheuttamia ruumiita, ennustus ei kuitenkaan toteutunut ja THL joutui pilkan kohteeksi. Nyt vaikuttaisi siltä, että STM ja THL saavatkin koronan varjolla balsamia henkisille haavoilleen, aukioloaikojen tilapäisestä rajoittamisesta pyritään tekemään kovaa vauhtia uutta normaalia, pysyvää tilaa ei tilapäistä.
Hatusta temmattuja päätöksiä
Ymmärtäisin rajoitukset, jos ne perustuisivat tutkittuun tietoon, faktoihin ja tilastoihin. Kuitenkaan THL:llä ei ole ollut mitään tarjota niitä kysyttäessä. Alan sisältä katsottaessa näyttäisi, että ihmisten työpaikkojen ja elinkeinon kustannuksella haetaan helppoja irtopisteitä äänestäjiltä, näytetään että jotain tehdään taistelussa tautia vastaan. Olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeää osoittaa ravintolarajoitusten teho tässä taistelussa, mitään näyttöä asiasta ei kuitenkaan ole. Maailmalla on tilastoitu koronaviruksen tartunnan lähteitä ja pahimmissakin skenaarioissa vain 5 % tartunnoista on saatu ravintolaympäristössä. Pakostakin jää miettimään, että miksi juuri ravintola alaa rajoitetaan ja miksi sille lopulle 95 % ei pyritä tekemään juurikaan mitään?
Kyse täytyy olla muustakin kuin koronan vastaisesta taistelusta, pandemiasta on tullut THL:lle hyvä vipuvarsi oman rajoittavan politiikkansa eteenpäin viemiseksi.
Asko ryynänen
Kaikkien on tomittava yhdessä yhteisten pelisääntöjen mukaan niin että koronan vahingot olisivat mahdollisimman pienet. Silti kaikki tuntuu kaatuvan ravintoloiden niskaan. Se ei tunnu riittävän, että ravintoloissa huolehditaan turvaväleistä ja korostetusta käsihygieniasta vaan niiden toimintaedellytykset on supistettu minimiin. Tähän mennessä maksetut korvaukset ovat olleet täysin riittämättömiä, ne eivät riitä maksamaan edes ravintoloiden yhden kuukauden vuokraa, saati sitten henkilöstökuluja. Hallituksen rajoittaessa elinkeinon perusedellytyksiä odottaisi sen korvaavan edes aiheutuneet tappiot ja näin ollen edesauttavan alan selviytymistä pahimman vaiheen yli.
Sitä niittää mitä kylvää.
Palataanpa lopuksi vielä takaisin perus matematiikan pariin. Hallitusohjelmaan kirjatun työllisyystavoitteen uudet 60 000 työpaikkaa olisi tarkoitus luoda vuoteen 2023 mennessä, samaan aikaa rajoituksilla tuhotaan elinkeino, joka työllistää suoraan 140 000 työntekijää ja välillisesti vielä kymmeniätuhansia lisää. Mikäli ravintola- ja matkailu sekä tapahtumatuotantoala ei saa kunnollisia korvauksia tulojensa menetyksestä olemme hyvinkin pian tilanteessa, jossa meillä on 90-luvun alun lamaan verrattavat ja jopa suuremmat työttömyysluvut käsillä. Tilannetta ei pelasta uudet työpaikat, jos vanhoja menetetään eksponentiaalinen määrä. Hallituksen tulisi nyt keskittyä siihen, että olemassa olevat työpaikat säilyisivät ja sitten kun virus on saatu selätettyä, voitaisiin keskittyä luomaan uusia.
Asko Ryynänen
Kirjoittaja on karvainen pohjoiskarjalainen mies, joka huolehtii käsihygieniastaan ja tislaa viinaa työkseen. Asko pitää ravintolassa syömisetä niin turvaväleillä kuin tilanteen salliessa ilmankin, lisäksi muilta kiireiltään hän kirjoittaa väkevistä alkoholijuomista Tislepostiin.
Ne Helvetin Kuppilat blogissa tulemme pureutumaan kaunistelematta ravintola- ja tapahtuma-alan polttaviin aiheisiin. Emme tule nöyristelemään teksteissä tai videoissa mitään. Käsittelemme asioita puhtaasti HoReCan ja tapahtumatuotannon näkökulmista. Blogissa tulee olemaan vieraita yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta. Tulemme tapaamaan valtioneuvoston, kuntapolitiikan ja myös ravintola- ja tapahtuma-alan edustajia. Miksipä ei vaikka poliisia.
