Yksi keskeisimmistä syistä, jonka takia tämä Ne Helvetin Kuppilat-blogi on laitettu pystyyn, on tapahtuma-alan tilanne ja siitä kertominen. Tapahtuma-ala on toimiala, joka nöyränä tekee hommia taustalla myös viikonloppuisin, kun muut nauttivat elämyksistä. Tämä on toimiala, jossa kuulee usein lausahduksen: ”Rakkaudesta lajiin”. Covid19 on muuttanut tilanteen täysin. Nyt syy ei ole yrittäjän, työntekijän, esiintyjän tai freelancerin, vaan saakelin sitkeän viruksen, joka sotkee jokaisen ihmisen elämän. Sabotoi elämäntyötä tuntematta minkäänlaista sääliä.
Rekry: Haluatko töihin festareille kesällä 2021?
Tapahtuma-ala on oikea ja vakavasti otettava toimiala
Aluksi haluan sanoa, että tapahtuma-ala on ihan oikea toimiala. Äitini onkin kysynyt minulta monesti: ”Mitä siis teetkään työksesi?” Hänellä ei ole dementiaa, vaan kyse on siitä, että on todella hankala käsittää, mitä tapahtumajärjestäminen lopulta tarkoittaa. Empiirisen tutkimukseni mukaan äitini ei ole ainoa tässä kyselijöiden joukossa.
Kaikki ovat joskus järjestäneet jotkin juhlat, niin ei se niin vaikeaa ole – Tilataan kakku ja kutsutaan vieraat paikalle! Juhlat voi alkaa! Kaikki ovat matkailun ammattilaisia, kun ovat itsekin matkustaneet – ainakin omasta mielestään. Edellä mainittujen esimerkkien ei ole tarkoitus vähätellä perhejuhlia ja omatoimimatkailua, ne ovat myös tärkeitä. Ammattimaisesti (ja liiketoimintana) järjestetyt tapahtumat ja palvelut ovat kuitenkin aivan eri mittaluokan asia, ja asiaan perehtymättömän voikin olla hankala ymmärtää, että mistä kaikesta tapahtuma koostuu.
Yksinkertainen esimerkki tapahtuma-alasta on festivaali tai ulkoilmakonsertti. Kuvitellaanpa hetki: Laita silmäsi kiinni ja mene mielikuvituksesi avulla jonkin torin tai puiston reunalle. Avaa silmäsi. Paikalle on ilmestynyt muun muassa esiintymislava, aitoja, bajamajoja, screenejä, somistuselementtejä, jotka puhkeavat kauneudessaan kukkaan, myyntipisteitä, järjestyksenvalvojia, lipunmyyjiä, baarihenkilökuntaa, siivoojia, ensiapuryhmiä jne. Poliisi, palolaitos, terveystarkastajat ja aluehallintovirasto katselevat aluetta samaan aikaan kanssasi. Sinulla on turvallinen olo. Kun kurkistat aidan yli, näet siellä valo – ja ääniteknikoita, roudareita, bändejä backstagella ilmastoidussa kontissa, managereita, promoottoreita ja tuottajia. Alue on muuntautunut tyhjästä tilasta elämykselliseksi ympäristöksi. Paikalliset palvelualan yrittäjät palkkaavat lisää henkilökuntaa, että selviävät turistien tuomasta lisäpiristyksestä kassavirtaan. Kaupunki taas verotulojen kautta parantaa palveluitaan.
Tapahtuma-ala on vielä nuori
Tapahtuma-ala ei ole ollut hirveän pitkään oikea toimiala Suomessa. Tai on se ollut, mutta uskallan väittää, että sitä ei ole tehty samalla ammattitaidolla kuin sitä nykyisin tehdään. On syntynyt alaan erikoistuneita ammattiluokkia, jotka ovat saaneet elantonsa tekemällä työtään, jota ei kukaan välttämättä huomaa, mutta kuulee tai näkee. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että tapahtuma-ala järjestäytyi vasta koronan vuoksi ja perusti Tapahtumateollisuus Ry:n ajamaan tapahtuma-alan asioita eteenpäin vaikeina aikoina.
Ystäväpiiristäni moni on joutunut vaihtamaan alaa, koska työt ovat loppuneet kuin seinään koronaan liittyvien rajoituksien vuoksi. Henkilökohtainen kassa on tyhjentynyt.
Suurin huoleni onkin tulevaisuudessa koronan aiheuttamasta epävarmuudesta – Mistä löydämme jatkossa nämä kaikki alan erikoisammattilaiset hommiin?
Allu Koskinen
Onko tämä bisnestä?
Mitä tämä tapahtuma-ala tarkoittaa sitten lukuina? Musiikkitapahtumien ja niiden järjestäjien yhteenliittymä LiveFIN ry:n tutkimuksen mukaan koko elävän musiikin yksityissektorin liikevaihto oli vuonna 2019 yhteensä 452 miljoonaa euroa. Rytmimusiikin osuus tästä oli 192 miljoonaa euroa.
Suomessa koronan vuoksi festivaalien liikevaihdosta menetettiin 94% vuonna 2020.
allu koskinen
Tapahtumateollisuus ry:n toimialatutkimuksen mukaan koko tapahtumateollisuus on 2,37 miljardin euron toimiala Suomessa.
Kuopiossa on laskettu, että Kuopiorockin ja Tahko Juhannuksen peruminen vuodelta 2020 teki noin 7-10 miljoonan euron aluetaloudelliset menetykset.
Kun tähän lasketaan päälle vielä sosiaaliset ja imagolliset vaikutukset päälle, niin päästään vielä ihan eri lopputulokseen.
Kuten totesin jo aikaisemmin, koko festivaalikentän liikevaihdosta menetettiin tosiaan vuonna 2020 yhteensä 94%. Tämä tarkoittaa tulojen menetyksiä niin tapahtumanjärjestäjille, työntekijöille, alihankkijoille, yhteistyökumppaneille ja puhumattakaan siitä, että sadat tuhannet eivät päässeet nauttimaan elävän musiikin ilosanomaa festareilla vuonna 2020.
Voidaan siis todeta, että tämä on toimiala, joka sosiaalisten vaikutuksien vuoksi tuottaa myös taloudellisia vaikutuksia laajalle joukolle suomalaisia.
Turvallisia tapahtumia voidaan järjestää – yhdessä
Välillä kun seuraa keskustelua tapahtumien turvallisuudesta, ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Monella on selkeä mielipide, että tapahtumat ovat koronalinkoja. Ovatko he oikeassa? Ovat, jos tapahtumajärjestäjä on piittaamaton tämänhetkisistä ohjeistuksista ja THL:n hygienia- ja turvavälisuosituksista. On taas toinen asia, että onko THL:n suosituksista istumapaikkapakko oikeasti järkevä ja ovatko ohjeet oikeasti käytännöllisiä tai tulevatko ne tarpeeksi ajoissa. Ei mennä kuitenkaan tässä blogissa sen syvemmälle siihen, koska merkkimäärä ei tällä kertaa riitä sanomaan asiaa nätisti.
Muutamia tapahtumia isompia yleisötapahtumia saatiin luvan kanssa tehdä Suomessa 2020. Ne eivät kuitenkaan näy THL:n tilastoissa. Miksi? Koska ammattilaisten on mahdollista järjestää näitä turvallisesti.
Olen mukana 11.12.2020 järjestettävässä Raskasta Joulua Kuopion konsertissa. Teemme runsaasti töitä turvallisen tapahtuman eteen, huomioiden tilanteen vakavuuden. Otamme sisään vain 1/3 normaalista kapasiteetistä turvavälien säilyttämiseksi. Järjestämme sisääntulot useasta eri paikasta. Jaamme kaikille asiakkaille suojamaskit.
Uskonkin vahvasti sen, että kun tapahtumajärjestäjät ja kuluttajat noudattavat ohjeistuksia, niin voimme tehdä turvallisia tapahtumia yhdessä.
allu koskinen
Tämän vuoksi on koko alan kannalta tärkeää, että ohjeistuksia ja määräyksiä noudatetaan, vaikka ne eivät tuntuisikaan järkeviltä ja loogisilta.
Tämä kirjoitus on oodi koko tapahtuma-alalle.
Osa tapahtumatoimijoista tulee valitettavasti kaatumaan matkalla, mikä on erittäin harmillista. Haluan toivottaa kaikille tapahtuma-alalla toimiville runsaasti tsemppiä. Saakeli me noustaan täältä vielä kuin feenikslintu vahvempina ja määrätietoisimpina kuin koskaan. Tiedän hyvinkin, että tämä ei kuulosta nyt realistiselta. Ohjelmapalveluyritykseni liikevaihto tippui lokakuussa 95%. Ei ole kuitenkaan mitään muuta vaihtoehtoa, kuin nousta tästä ylös ja tehdään taas elämyksiä – ihmisille. Kansa tarvitsee sirkushuveja – me tarjoamme niitä.
Tätä blogia kirjoittaessa (6.11.2020) helvettiä on kestänyt jo 239 päivää, eikä sen loppu ole vielä täysin näköpiirissä, vaikka parhaamme kaikki yritetään. Laitan nyt Scooterin FCK 2020-biisin soimaan ja nostan maljan kaikille tapahtuma-alalla toimijoille. Yhdessähän näitä tehdään ja yhdessä me selviämme tästä!
Allu Koskinen on kuopiolainen monialayrittäjä, Real Albert Promotion Oy:n omistaja sekä Target Staff Oy:n osakas. Hän on järjestänyt tai ollut mukana järjestämässä elämänsä aikana yli 1000 tapahtumaa. Tunnetuin näistä on idyllisellä Väinölänniemellä juhlittava Kuopiorock. Koskinen on myös mukana paikallispolitiikassa. Hän on Kuopion kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, omistajaohjausjaoston puheenjohtaja sekä Kuopion Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja. Hänen intohimonaan on hyvä ruoka, elämykset ja padel.
Ne Helvetin Kuppilat blogissa tulemme pureutumaan kaunistelematta ravintola- ja tapahtuma-alan polttaviin aiheisiin. Emme tule nöyristelemään teksteissä tai videoissa mitään. Käsittelemme asioita puhtaasti HoReCan ja tapahtumatuotannon näkökulmista. Blogissa tulee olemaan vieraita yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta. Tulemme tapaamaan valtioneuvoston, kuntapolitiikan ja myös ravintola- ja tapahtuma-alan edustajia. Miksipä ei vaikka poliisia.
