Perustuslain 2 §:ssä todetaan, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Aina. Siinä ei voi olla poikkeuksia. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia, perustuslaissa vielä määritellään. Käytännössä tässä on kyse oikeusvaltioperiaatteesta ja etenkin laillisuusperiaatteesta. Se sisältää kaksi elementtiä: selvän kiellon menetellä viranomaistoiminnassa vastoin lakia ja toisaalta vaatimuksen siitä, että viranomaisen toiminnalla tulee olla oikeusjärjestykseen nojaava laillinen peruste.
Rekry: Target Staff etsii ravintolan salipuolen esimiestä Ouluun.
Kaikki toiminta, mikä on vastoin noita kahta edellä mainittua perusvaatimusta, on hyvin selvästi kiellettyä. Päätavoitteena tällä on ehkäistä mielivaltaa toteutumasta. Näiden asioiden pitää olla päivänselviä asioita suomalaisessa, pitkälle kehittyneessä oikeusvaltiossa. Millainen onkaan sitten käytäntö?
Missä perustelut?
Koronan alkushokin jälkeen on ymmärretty ruveta vaatimaan perusteluita hallituksen päätöksille koskien ravintoloiden rajoitustoimia. Mihin perustuu päätös rajoittaa samalla tavalla yökerhon toimintaa pääkaupungissa ja Esson Baaria Varpaisjärvellä? Mitkä ja millaiset rajoitukset ovat välttämättömiä?
Rajoitustoimia ei saa tehdä yhtään enempää kuin on tarpeen ja niiden on oltava välttämättömiä.
Marko kilpi
Lukuja on penätty loputtomasti – kuinka paljon tartuntoja ja altistumisia on saatu ravintoloista ja millaisista ravintoloista? Kahviloista? Huoltoasemilta? Tilannehan eteni lopulta siihen pisteeseen, että perustuslakivaliokunta puuttui peliin ja totesi yleisten rajoitusten olevan laittomia. Vasta sitten tehtiin muutoksia, kun oli pakko, ei hetkeäkään aiemmin. Jos ravintoloista peräisin olevia tartunta tai altistumislukuja ei ole, tarkoittaa se sitä, että rajoituspäätökset eivät perustu tietoon ja kaiken lisäksi rajoituspäätökset ovat olleet alusta lähtien laittomia.
Hallintolaissa puhutaan suhteellisuusperiaatteesta. Se edellyttää, että viranomaisen on mitoitettava toimensa oikein suhteessa tavoiteltuun lopputulokseen. Kohtuus pitää toteutua. Millä perusteella on välttämätöntä rajoittaa ollenkaan ravintolan toimintaa paikkakunnalla, jossa ei ole ensimmäistäkään tartuntaa? Kuinka hyvin suhteellisuusperiaate toteutuu? Kuinka kohtuullista tällainen menettely on?
Petu-tuntumalla rajoitetaan perusoikeuksia
Terveys on äärimmäisen tärkeä asia, mutta rajoittamistoimien toteuttamisessa ei puhuta mistään mitättömästä pikku asiasta. Kyse on kansalaisten perustuslaillisesta oikeudesta elinkeinon harjoittamiseen. Puhutaan perusoikeuksista. Ei sellaisiin voi kajota mutu-, eikä petu-tuntumalla, ei ilman laillista perustaa, eikä ilman päteviä perusteluita. Jos niin tehdään, se on mielivaltaa.
Tässä ollaan toisin sanoen suomalaisen oikeusvaltion ytimessä. Ei yhtään sen vähempää. Hallintolaissa puhutaan myös luottamuksensuojaperiaatteesta. Se tarkoittaa sitä, että kansalaisella on oikeus odottaa viranomaiselta oikeusjärjestyksen mukaista, ennakoitavaa ja johdonmukaista päätöksentekoa. Ei taida toteutua sekään periaate tässä asiassa. Miksi ihmeessä?
Perustuslaissa myös vaaditaan, että kansalaisen on noudatettava lakia. Yrittäjiltä sitä peräänkuulutetaan erityisen väkevästi ja siksikin yrittäjiä valvotaan monen eri viranomaisen toimesta, monin eri tavoin. Valtiolta lainkuuliaisuutta ei pitäisi edes vaatia. Sen pitää olla itsestäänselvyys. Kansalaisten on pystyttävä luottamaan siihen, että valtiovalta noudattaa kaikessa toiminnassaan lakia. Puhutaan niin merkittävästä perusasiasta, että kansalaisella on jopa velvollisuus ryhtyä korjaaviin toimiin, mikäli valtio ei toimi oikein.
Mikäli valtio ei noudata lakia, pitääkö kansalaisenkaan noudattaa? Olisiko rajoituksia tarvinnut noudattaa alkuunkaan?
MARKO KILPI
On erinomaisen tärkeää, että suomalaisessa demokratiassa virheitä korjataan. Virheiden korjaaminen kestää kuitenkin aivan liian pitkään, pahimmillaan tarvitaan jopa perustuslakivaliokuntaa hätiin ja jostain kumman syystä järjestelmässä on edelleenkin virheitä, joiden annetaan vain olla. Esimerkiksi alkoholilaista niitä löytyy ja kotimaisten pienpanimoiden etämyynnin kieltäminen on yksi sellaisista. Se kun ei perustu minkäänlaiseen lakiin. Mutta se onkin sitten jo toinen juttu ja siitä myöhemmin enemmän.
Niin, niitä lukuja ei muuten ole saatu vieläkään…
Marko Tapio Kilpi on suomalainen dekkarikirjailija, dokumentaristi, poliisi ja poliitikko. Hän on toiminut vuodesta 2019 Kokoomuksen kansanedustajana Savo-Karjalan vaalipiiristä. Kilpi on ollut mukana Jimin Poliisit-televisiosarjassa kolmella tuotantokaudella.
Ne Helvetin Kuppilat blogissa tulemme pureutumaan kaunistelematta ravintola- ja tapahtuma-alan polttaviin aiheisiin. Emme tule nöyristelemään teksteissä tai videoissa mitään. Käsittelemme asioita puhtaasti HoReCan ja tapahtumatuotannon näkökulmista. Blogissa tulee olemaan vieraita yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta. Tulemme tapaamaan valtioneuvoston, kuntapolitiikan ja myös ravintola- ja tapahtuma-alan edustajia. Miksipä ei vaikka poliisia.
