Artikkelin kuva: Ukko Juntunen
12.3.2020 klo 14.00 KalPan toimistolla on kokoonnuttu Yle Areenan äärelle seuraamaan pääministeri Sanna Marinin tiedotustilaisuutta. Illalla klo 18.30 on alkamassa runkosarjan viimeinen kotipeli KalPa – Lukko. Sanna Marin astelee ruudulle muutaman minuutin myöhässä ja aloittaa puheen. Seuraa hetken hiljaisuus ja ilmaan tulee epäuskoinen kysymys ”sanoiko se juuri, että hallitus kieltää yli 500 hengen tilaisuuksien järjestämisen?” Hetken sekaannuksen jälkeen koko henkilökunta ottaa puhelimet kouraan ja alkaa soittaa asiakkaille ja perumaan heidän varauksiaan. Illan peli pelataan vielä, mutta tyhjälle hallille. Parin päivän päästä Liigassa tehtiin päätös kauden keskeyttämisestä. Pääsimme siis osalliseksi yhteiskunnan rajoitustoimista ihan ensimmäisten joukossa. Tämän hetken näkymä on, että tulemme myös olemaan viimeisiä joiden osalta rajoitukset tullaan purkamaan.
Rekry: Haluatko töihin festareille kesällä 2021?
Ehkä näin jälkikäteen onneksi sitä ei vielä silloin keväällä ymmärtänyt millainen pirulainen meitä tänne vaivaamaan on tullut. Oli varovaisen toiveikas olo, että tilanne ennättää korjaantua syksyyn mennessä ja palaamme silloin pikku hiljaa lähemmäksi normaalia arkea. Kevään ja kesän aikana ymmärrys tilanteesta ja sen pitkäkestoisuudesta alkoi lisääntyä. Ajansaatossa muutokseen saatiin kuitenkin aikaa sopeutua ja ehkä se myös auttoi siinä, että ihan totaaliseen epätoivoon ei ole vaivuttu vaan taistelutahtoa on pidetty yllä ja uskottu, että tästäkin montusta noustaan ylös.
Ammattiurheilu on liiketoimintaa
Urheilu liiketoimintana on ammattimaistunut jättiharppauksin viimeisinä vuosikymmeninä. Tästä esimerkkinä on yritysten kasvaneet liikevaihdot ja työntekijämäärät.
Esimerkkinä KalPa työllistää tänä päivänä yli 70 henkilöä ja liikevaihtoa kertyy yli 6 miljoonaa euroa.
toni saksman
Pelkästään jääkiekon Liigan osalta vastaavat luvut ovat noin 900 henkilöä ja yli 100 miljoonaa euroa. Listaan kun huomioidaan muut lajit on luvut jo huomattavia. Tätä kehitystä ei kaikilta osin yhteiskunnassakaan ole kaikilta osin huomattu. Nyt korona-ajan tukiasioissa olen saanut törmätä tilanteisiin, jossa meidät osakeyhtiönä lasketaan seuratoimijaksi ja rinnastetaan yhdistykseen, jolle tukea ei voi myöntää ja toisaalta silloin kun tukea jaetaan seura-/ yhdistyspuolelle ei ammattimainen osakeyhtiö kelpaa hakijaksi.
Lopulta asiat ovat edenneet, mutta näin toimijan näkökulmasta tuskastuttavan hitaasti. Jääkiekon pääsarjajoukkueet ovat saaneet tähän mennessä suoraa tukea Opetus- ja kulttuuriministeriön kautta 50.000 €/ seura. Tuo tuki kattaa noin puolet menetetystä liikevaihdosta tuon 12.3. pelin osalta. Jatkossa OKM:n osalta ei tukea ole osakeyhtiö muotoisille seuroille tulossa vaan asiat on siirretty Työ- ja elinkeinoministeriön puolelle. Ensimmäinen versio kyseisen ministeriön kustannustuesta meni lähes kaikilta seuroilta ohi, koska tarkastelujakso osui sellaisiin kuukausiin, joissa liikevaihdon lasku kirjanpidossa ei näkynyt vielä riittävän voimakkaasti. Meidän liiketoiminnassa, kun liikevaihto kertyy ihan luonnollisista syistä hyvin epätasaisesti tilikauden aikana.
Tällä hetkellä toivommekin, että kustannustuen toinen versio loppuvuodesta tulee huomioimaan ammattiurheilun ja tapahtuma-alan paremmin kuin edeltäjänsä.
toni saksman
Suomessa tapahtumia osataan järjestää turvallisesti
Tänä päivänä, kun ammattiurheilun kentän tilannetta katsoo globaalisti voi todeta, että meillä Suomessa on kuitenkin erittäin hyvä tilanne. Urheilun kesälajit pääsivät aloittamaan yleisön tapahtumiin ottamisen ja jääkiekon puolella on päästy jatkamaan samalla hyvällä tiellä. Elokuun alusta asti Liigatasolla on tehty vahvaa yhteistyötä turvallisen ottelutapahtuman puolesta ja tässä vaiheessa uskallan sanoa, että tuo työ on ollut varsin onnistunutta. Yleisön tapahtumiin otetaan hieman paikkakunnasta ja hallista riippuen 50 -60 %. Yleisessä keskustelussa kuulee paljon paheksuvia kommentteja pitääkö tapahtumiin nyt mennä ja siten riskeerata kaikkien terveys? Liigapelien osalta on julkisuudessa ollut esillä kaksi altistumistilannetta katsomossa, joista ei ole seurannut yhtään jatkotartuntaa. Yleisöä liigapeleissä on yhteensä alkukauden aikana vieraillut yli 161 000 henkilöä. Minusta nämä luvut eivät tue näkemystä, että pelitapahtumissa käyminen olisi merkittävästi vaarallisempaa kuin vaikka kaupassa käynti.
Tämä Koronan pirulainen ei taida tästä ihan heti hellittää, joten joudumme kaikki nyt opettelemaan elämään hieman eri tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että asioita jotka tuovat elämään iloa, vaihtelua, nautintoa tms. täytyisi kokonaan välttää. Tämä muutaman kuukauden pätkä on jo osoittanut, että tapahtumissa ja ravintoloissa voi edelleen käydä turvallisin mielin kun asiat on hyvin järjestetty. Itse koen, jopa että tämän tyyppisille palveluille on jopa suurempi tarve kuin normaaliaikana. Tämä poikkeusaika on ollut raskasta aikaa monelle ja hetken irtiotto arjesta on henkisellä puolella tervetullutta sielunhoitoa. Näin loppuun esitän toiveen, että mahdollisimman moni kävisi kokeilemassa millaisia tapahtumat ovat nyt vallitsevan tilanteen mukaisesti järjestettyinä ja kuinka turvallisuus ja hygienia-asiat on hoidettu. Yhdessä tästäkin montusta selvitään yli!
Toni Saksman on toiminut vuodesta 2013 asti KalPa Hockey Oy:n toimitusjohtajana. Saksman on osakkaana Savonmaan Puolesta Oy:ssä, joka on KalPa Hockey Oy:n pääomistajayhtiö. Viimeisimmäksi hänet on ylipuhuttu koiran hankintaan, jonka ansiosta kotoa löytyy nyt 4 kk:n ikäinen cockerspanielin pentu.
Ne Helvetin Kuppilat blogissa tulemme pureutumaan kaunistelematta ravintola- ja tapahtuma-alan polttaviin aiheisiin. Emme tule nöyristelemään teksteissä tai videoissa mitään. Käsittelemme asioita puhtaasti HoReCan ja tapahtumatuotannon näkökulmista. Blogissa tulee olemaan vieraita yhteiskunnan kaikilta osa-alueilta. Tulemme tapaamaan valtioneuvoston, kuntapolitiikan ja myös ravintola- ja tapahtuma-alan edustajia. Miksipä ei vaikka poliisia.
